Joulu on ovella, eikä minusta edes tunnu siltä. Olen niin allapäin koko ajan, ettei minulla ole aikaa eikä innostusta kiinnostua jostain joulusta. Tai, aikaahan olisi, mutta tänävuonna ei vain nappaa. Joulun aika on aika rankkaa minulle muutaman vuoden takaisten tapahtumien takia. En nyt muista olenko koskaan selittänyt mitä oikein tapahtui, mutta sen voisin tehdä seuraavassa postauksessa, milloin lie taas saan aikaiseksi postata.
Koulussa ei mitään uutta. Samaa paskaa kuin ennenkin. Vihaan kaikkia, kaikki vihaavat minua, ainakin siltä vaikuttaa. Tai, en menisi sanomaan että kaikki vihaavat minua. Kukaan ei vain huomaa tai välitä minusta. Kun kävelen kaapeilta luokkaan ja takaisin saan osakseni vittuuntuneita katseita, jotka pureutuvat äärimmäiseen huonoon itsetuntooni kuin haukut. Ehdin aina kirota kaikki alinpaan helvettiin ja moitin itseäni niin, että silmäni kostuvat. Välillä kaivan teräni esiin puhelimen takakannen alta ja vietän välitunnin vessassa. Eikä kukaan huomaa.
Joo, näin tänään. Toivottavasti tämä muuttuu joskus paremmaksi ja jos ei, kuolen. Vapaaehtoisesti.

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti